Across
- 2. Kustaa Vaasan uudistus. Kuningasta ei valittu enää vaaleilla, kuten keskiajalla.
- 5. Valistuksen aika Ruotsissa 1700-luvulla, jolloin toteutettiin monenlaisia uudistuksia niin taloudessa kuin tieteessä.
- 8. Puolue 1700-luvulla. Sisäpolitiikassa kannatti vallan jakamista myös paikalliselle tasolle ja ulkopolitiikassa Venäjän tukemaa maltillista linjaa.
- 14. Sanonta, että jotain tapahtuu sopivasti, parhaaseen mahdolliseen aikaan. Alun perin viittasi kreivi Per Brahen hallintoaikaan Suomessa.
- 15. Suomen ensimmäinen yliopisto, perustettiin vuonna 1640.
- 18. Maatilojen uusjako, joka aloitettiin 1700-luvulla. Saman tilan pellot yhdistettiin suuremmaksi kokonaisuudeksi ja luovuttiin sarkajaosta.
- 19. Hallitsemistapa, jossa valta on keskittynyt yhdelle henkilölle eikä hänen valtaansa rajoiteta mitenkään. Ruotsissa tämä aika 1680-luvulta vuoteen 1718. Kutsutaan myös absolutismiksi.
- 20. Talonpoikaiskapina aatelistoa ja sotaväkeä vastaan vuosina 1596–1597.
- 21. Ylhäisaateliston suurten läänitysten peruuttaminen kruunulle vuonna 1680.
- 22. Kustaa III:n ja Kustaa IV Aadolfin hallinta-aika 1772-1809. Ruotsia hallitsi itsevaltaiset kuninkaat.
- 24. Valtiojohtoinen taloussuuntaus erityisesti 1600- ja 1700-luvuilla. Taloutta ja kauppaa säädeltiin erilaisin rajoituksin (esim. tullit ja tuontikiellot), ulkomaankauppaa suosittiin. Sen mukaan maailmassa vallitseva vaurauden määrä on vakio.
- 25. Venäläisten toinen miehitysaika Suomessa hattujen sodan aikana vuosina 1742–1743. Päättyi Turun rauhaan.
- 26. Martti Lutherin aloittama kirkollinen uudistus johti kirkkokuntien jakautumiseen katolisiin ja protestanttisiin. Kutsutaan myös uskonpuhdistukseksi; käynnistettiin Ruotsissa Kustaa Vaasan aikana.
- 27. ______RASITUS = Järjestelmä, jossa talonpojat joutuivat ylläpitämään eli elättämään ja majoittamaan sotaväkeä Ruotsin ja Venäjän välisen sodan (1570–1595) aikana ja sen jälkeenkin. Oli yksi nuijasodan alkamisen syistä.
- 28. Suuren Pohjan sodan aikainen venäläismiehitys Suomessa vuosina 1714–1721.
- 29. Henkilö, jolla ei ollut pysyvää asuinpaikkaa tai tuloja.
- 30. Ajanjakso Ruotsissa vuosina 1720–1771, jolloin säädyillä ja valtiopäivillä oli ylin päätösvalta. Kuninkaan valta oli vähäisempi.
Down
- 1. Ruotsin ja sen vihollisten sota vuosina 1700–1721. Päättyi Uudenkaupungin rauhaan vuonna 1721, jolloin Ruotsi menetti suurvalta-asemansa.
- 3. Katovuosia, jolloin ruoka loppui ja ihmisiä kuoli nälkään. Suomen pahimmat ______ 1695–1697 ja 1866–1868.
- 4. Palkollisten, kuten piikojen ja renkien, oli oltava jonkun palveluksessa, muuten leimattiin irtolaiseksi. Koski kaikkia niitä, jotka eivät omistaneet maata tai harjoittaneet ammattia. Poistui Suomessa vuonna 1883.
- 6. Suomalaiset saariston ja rannikon talonpojat purjehtivat parempien hintojen perässä käymään kauppaa Tallinnassa ja Tukholmassa. Tätä omavaltaista ja täysin laitonta toimintaa kutsuttiin tällä nimellä. Laillistettiin vasta 1766 liberalismin hengessä.
- 7. Ruotsin ja Venäjän välinen sota vuosina 1741–1743. Päättyi Turun rauhaan vuonna 1743, jossa Ruotsi menetti alueitaan.
- 9. Kaupunki, jolla oli oikeus käydä ulkomaankauppaa.
- 10. Ruotsin armeijan upseerien mielenilmaus vuonna 1788, upseerit halusivat lopettaa mielestään laittoman sodan Venäjän kanssa.
- 11. Pieni ryhmä ruotsalaisupseereja lähetti kirjeen Venäjän keisarinna Katariina II:lle ja irtisanoutui Kustaa III:n sodasta vuonna 1788.
- 12. Puolue 1700-luvulla. Sisäpolitiikassa kannatti keskushallintoa ja ulkopolitiikassa Ranskan tukemaa hyökkäävää linjaa.
- 13. Kuninkaan esimerkiksi sotapalveluksen korvaukseksi henkilölle luovuttama maa-alue, jonka haltija sai kerätä verot alueelta itselleen.
- 16. Ruotsin ja Venäjän välinen rauhansopimus vuonna 1721. Päätti Suuren Pohjan sodan ja romahdutti Ruotsin suurvalta-aseman. Suomen itäraja tuli lännemmäksi.
- 17. Ruotsin ylin oikeusaste. Ensimmäinen Svean _____ perustettiin vuonna 1614. Turkuun tämä tuli vuonna 1623.
- 23. Ruotsin ja Venäjän välinen rauhansopimus vuonna 1595. Ruotsin valtakunnan itäraja vedettiin Jäämerelle asti.